Sub
Tänään: 20:30 Kehän kuningatar21x3 – Kehän kuningatar (The Great Wife Hope)

Marge on huolissaan kaupungin valloittaneesta uudesta kamppailulajista. Hän suostuu ottelemaan lajin kehittäjää vastaan panoksena väkivaltaisen urheilumuodon lakkauttaminen.

   

Suomen suurin Simpsonit-fani

Maailman laajimman Simpsonit-fanisivuston, The Simpsons Archiven, ylläpitäjä Jouni Paakkinen on elänyt keltaisen perheen parissa 1990-luvun alusta saakka, ja pitkä fanitus kiteytyy viimein vuoden 2008 syksyllä, kun ensimmäinen suomenkielinen Simpsonit-historiikki näkee päivänvalon.

Simpsonit.orgin toimittajaa vastapäätä istuu 37-vuotias opettaja Maskusta, Turun liepeiltä. Miehen rannekellon kellotaulusta erottuu Bart Simpsonin kuva, ja hän vitsailee kaksivuotiaan poikansakin olevan nimeltään Bart. Ei liene vääryys ketään kohtaan, jos kutsuu Jouni Paakkista maamme suurimmaksi Simpsonit-faniksi.

"Asuin Porissa siihen aikaan, kun Simpsonit Suomessa alkoi", Jouni kaivelee muistilokeroitaan. "Siellä ei näkynyt Kolmoskanava heti alussa, eli pääsin mukaan vasta siinä kolmannen kauden tienoilla. Aika nopeasti innostuin ja aloin haalia niitäkin jaksoja, joita en ollut nähnyt. VHS:t kulkivat postissa. Se vain iski, kun muutaman jakson näki, että tämä on mun juttu."

Jouni Paakkisen kuva

Wanhan koulun nörttejä

Simpsoneita googlettaessaan ei voi olla törmäämättä www.snpp.com-osoitteeseen, jossa operoi maailman suurin Simpsoneille omistettu fanisivusto, The Simpsons Archive. Superlatiivit loppuvat kesken, kun sivuston sisältömäärää yrittää kuvailla: jo pelkän nippelitiedon määrä kattaa koko loppuelämän vessalukemiset, yksityiskohtaisista jakso-, hahmo-, tekijä- ja oheistuotetiedoista sekä muista artikkeleista ja uutisista puhumattakaan.

Jouni on yksi sivuston noin viidestäkymmenestä ylläpitäjästä. Hän kertoo innoissaan SNPP:n - lyhenne sanoista Springfield Nuclear Power Plant - alkutaipaleesta ja siitä, miten itse päätyi sivuston modeksi.

"Siihen aikaanhan ei ollut webbifoorumeita. Puhutaan vuodesta 98. Silloin keskusteltiin joko newseissä, eli alt.tv.simpsons, ja sitten oli The Simpsons Archiven moderoitu postituslista, Simpsons-L. Olin aktiivinen keskustelija kummassakin. The Simpsons Archive tarvitsi lisää moderoijia, ja minulta kysyttiin, voisinko alkaa siihen hommaan. Oikeastaan vähän takaoven kautta pääsin saman tien siihen sivuston ylläpitoon kiinni."

Vuonna 1994 perustetun saitin toiminta ei arvatenkaan ollut alkuaikoinaan kovin aktiivista, mutta Jounin mukaantulon aikoihin sivusto alkoi ottaa huimia harppauksia kohti nykymuotoaan. Vuosituhannen taitetta lähestyttäessä laajeneminen oli jo hyvässä vauhdissa.

"Siinä oli vuoden aika hiljaista ollut. Dave Hall, ikään kuin päätoimittaja, oli vain hävinnyt, eikä siellä tapahtunut paljon mitään. Sitten tällainen uusi kaveri, Brian Petersen, alkoi uudeksi webmasteriksi ja alkoi elvyttää sivustoa. Hän alkoi tehdä uutta designia, ja minä autoin niin paljon kuin pystyin. Hän teki sivupohjamallit, ja minä tein raakaa työtä ja muutin sivuja uuteen muotoon. Otin itsellenikin vähän sivuja ylläpidettäväksi."

"Oli paljon sivuja, joita kukaan ei ylläpitänyt, jotka vain mätänivät. Hommasimme uusia ylläpitäjiä, ja saman tien kaikilla oli ideoita, mitä voisi tehdä. Se paisui siinä parissa, kolmessa vuodessa ihan älyttömästi."

Ylläpitäjiä tulee ja menee, ja rekrytointi on edelleen päällä. Asiansa osaavilla on hyvät mahdollisuudet päästä The Simpsons Archiven ylläpitoon samoin kuin Jouni vuosikymmen sitten.

"Täytyy tunnustaa, että minulla on ollut niin kiire pari, kolme viime vuotta, etten ole ehtinyt hoitaa hommiani. Siellä alkaa olla taas paljon sivuja, jotka mätänevät. Kaikista ylläpitäjistä ei tiedä, missä he ovat. Pitäisi hakea uutta verta."

Unelma vuosien takaa

Jouni Paakkinen tuli kirjailijana tunnetuksi kahden käännöskukkasteoksensa, Yhdeksänmetrinen maasika (2003) ja Agentti Appelsiini (2005), ansiosta. Näiden lisäksi mies on kirjoittanut Aprillia! Aprillia! Parhaat pilat kautta aikojen -kirjan (2006) sekä kääntänyt ja toimittanut alun perin englanniksi julkaistun Varoitus! Älä niele nauloja! -teoksen (2005) suomeksi. Syyskuussa 2008 julkaistava Simpsonit - Keltaisen perheen kaksi vuosikymmentä -historiikki on luonteeltaan täysin erilainen teos kuin kirjailijan aiemmat luomukset, joiden kirjoitusprosessi koostui lähinnä erilaisten sirpaleiden kasaamisesta yhteen.

"Tämä on ihan eri juttu. Tässä on joutunut ihan oikeasti kirjoittamaankin juttuja", Jouni naurahtaa.

Kirjan kansikuva

Simpsonit-kirjan kirjoittaminen on ollut miehen haaveena jo pitkään, mutta idea konkretisoitui vasta vuoden 2007 syksyllä.

"Tilanne oli se, että vaikka minulla oli kustantajaan hyvät suhteet, en edes ehdottanut ääneen, että voisin tehdä tämmöisen. Ajattelin, ettei Suomessa vain ole markkinoita, mutta sitten tuli The Simpsons Movie, joka oli vuoden katsotuin leffa. Siinä tavallaan aukesi tilaisuus tälle kirjallekin."

"Ajatus tehdä kirja Simpsoneista tuli ensimmäisen kerran jo vuonna 2001. Mark Pinsky teki Simpsoneista The Gospel According To The Simpsons -uskontokirjan ja alkoi meilailla ja kysellä juttuja sivustomme tyypeiltä. Autoimme parhaamme mukaan, ja luin kirjan käsikirjoituksenkin parissa eri vaiheessa. Sitä kun plaraili, tuli sellainen fiilis, että olisi aika kiva joskus tehdä itsekin kirja."

Kun aika viimein oli kypsä, alkoi suunnittelutyö.

"Oli mietittävä, mimmoinen kirja siitä tulee. Jenkeissähän monet kirjat ovat sellaisia, että Simpsoneita katsotaan jostain näkökulmasta: filosofian, uskonnon, psykologian tai tieteen. Tästä tulisi kuitenkin ensimmäinen suomalainen kirja, ja olisi kiva, että se olisi jonkinlainen yleisteos, ettei turhaan rajaisi yhteen vinkkeliin sitä asiaa. Nyt, kun on 20 vuotta tullut täyteen - tai 19 tai 21, riippuu, mistä laskee - niin historiikki voisi olla kätevä rakenne. Siinä pystyisi puhumaan haluamistaan asioista ja poimimaan melkein mitä vain tärkeän oloista. Kuitenkin olisi myös järkevä runko, jonka mukaan edetä. Siitä se lähti."

Pienenä yllätyksenä voi pitää sitä, ettei näinkään mittavaa historiikkia varten tarvinnut käynnistää kovin massiivista tiedonhankintaprosessia.

"Tämä tuntuu hölmöltä, mutta ne asiat olivat melkein kaikki päässä. Tarkistelutyötä tein paljon: miten se tarkalleen ottaen meni, ymmärsinkö oikein..."

Oma sivusto osoittautui korvaamattomaksi tiedonhankinnan alkupisteeksi. Jouni on ylläpitänyt The Simpsons Archiven uutis-, artikkeli- ja haastatteluosioita, joten hän löysi helposti etsimänsä tekstit. Paperilehdistä oli vain vähän apua, ja toisia kirjojakin Jouni käytti vain "oheiskrääsäasioissa".

"Tänne on oksennettu iso määrä siitä kaikesta, mitä on vuosien varrelta jäänyt päähän", Jouni heittää ja hipelöi pöydällä lojuvia kirjan mallitulosteita. "Tämä on vähän tämmöinen aivojen tyhjennys samalla, ettei tarvitse enää kaikkea pitää mielessä."

Vuosikausien Simpsonit-puuhastelun jälkeenkään ei kirjan kirjoittaminen aiheesta alkanut tuntua pakkopullalta.

"Kyllä se koko ajan oli ihan kivaa. Ei missään kohtaa alkanut ahdistaa, ja oli sellainen olo, ettei tarvitse väkisin keksiä mitään. Ennemmin piti miettiä, mikä on semmoista, mitä joku haluaa lukeakin. Nörttidataa olisi tietysti vaikka kuinka paljon, mutta ketä se loppujen lopuksi kiinnostaa?"

Jokainen kirjan luvuista keskittyy yhteen Simpsonien tuotantokauteen. Luvuissa kerrataan kyseisen aikakauden kannalta oleellisia seikkoja, olivat ne sitten sarjan tuotantoon tai tekijöihin liittyviä asioita, käänteentekeviä jaksoja tai merkittäviä uutisia. Mukana on myös suomalaista näkökulmaa, vaikka luonnollisesti pääpaino on rapakon takaisissa tapahtumissa. Joka sivun alanurkassa lymyävien triviakysymysten ohella mielenkiintoa lisäävät myös teema-artikkelit, joita on siroteltu päälukujen väliin.

"Ne eivät ole mihinkään tiettyyn aikaan sidottuja. Tuli sellainen olo, että kun mennään vuosi kerrallaan, voisi olla lukijallekin virkistävää, että siellä on tällaisia pieniä välipaloja. Teema-artikkeleita on muun muassa jaksojen tekemisestä ja suomentamisesta, Simpsonit-levyistä, -videoista ja -lehdistä sekä katsojapalautteesta", Jouni paljastaa.

Täysin objektiivinen teos ei Simpsonit - Keltaisen perheen kaksi vuosikymmentä ole, vaan myös kirjoittajan omat mielipiteet nousevat siellä täällä pintaan. Mielipiteet ovat kuitenkin tässä tapauksessa oikeutettuja, sillä ne heijastavat myös suuremman joukon näkemyksiä.

"Väkisin tuli omaa näkemystä ja kritiikkiä mukaan. Toivottavasti kukaan ei ärsyynny, kun haukun heidän lempikausiaan. Yritin kuitenkin esittää asiat sillä tavalla, etteivät ne ole absoluuttisia totuuksia. Yritin peilata semmoista yleistä konsensusta, joka fanipiireissä vallitsee."

Niin myötä- kuin vastamäessä

Simpsonit on 20 vuoden taipaleensa aikana muuttunut monessakin mielessä, ja jokaisella fanilla on painava sanansa sanottavana sarjan kehityskulusta. Niin myös Jounilla.

"Nyt päästään asiaan", mies naurahtaa ja aloittaa analyysinsä. "Tiedän monia, joiden mielestä sarja on ollut aina hyvä. Toisten mielestä alkuvuodet ovat olleet tylsiä, ja on päästy vauhtiin vasta jossain puolivälin tienoilla. Harva sanoo, että loppupäässä ovat parhaat kaudet."

"Minulle kaikista tärkeimmät ovat neljä ekaa kautta, oikeastaan vielä tarkemmin kakkosesta neloseen. Niissä kaikki on täydellistä: on realismia ja huumoria, vitsit ovat älykkäitä. Ei ole semmoista Homer saa sähköiskun -tyyppistä huumoria koko ajan."

"Tykkään myös vitosesta kasiin. Kun vitoskausi alkoi - Suomessa tuli ekana Rosebud-jakso - ensireaktio oli, että mitä hittoa tälle on tapahtunut. Näkyi heti, että tyyli oli muuttunut. Homerin hahmo alkoi menettää järkeään ja olla semmoinen jerk-ass. Ottaa suunnattomasti päähän, kun Homer on pahvilaatikko päässä ja viheltelee tai jahtaa oravia puun ympäri. Tässä kohtaa se oli vielä semmoista satunnaista ja lievää."

Viidennen ja kuudennen kauden tuotanto oli showrunner David Mirkinin harteilla. Seitsemännellä ja kahdeksannella kaudella vastuu siirtyi Bill Oakleylle ja Josh Weinsteinille.

"He eivät palanneet siihen kolmos- ja neloskauden tyyliin, mutta eivät myöskään menneet pidemmälle."

"Sitten alkoi se ysikausi ja Mike Scullyn pätkä", haastateltava puuskahtaa tuskastuneen oloisena. "Mopo alkoi lähteä käsistä. Tuli enemmän ja enemmän kohellusta ja slapstick-meininkiä: Homer huutaa ja hakkaa päätään ja tönii muita. Kaikki jaksot alkoivat pikkuhiljaa pyöriä jonkin Homerin uuden työn ympärillä. Vauhtia tuli niin paljon, että tarina alkoi jäädä sinne alle. Jotkut käsikirjoittajistakin ovat myöntäneet, että tiimissä alkoi olla niin paljon käsikirjoittajia, että vitsejä vain hiottiin lisää ja lisää ja juoni jäi vähän sivurooliin."

Al Jean, alkuaikojen showrunner, on pitänyt ohjat käsissään kolmannestatoista tuotantokaudesta lähtien. Jounin mielestä huima vauhti alkoi vihdoin rauhoittua vanhan kehäketun palattua remmiin.

"Se taas on näkynyt siinä, että monet ovat sanoneet Al Jeanin viimeisiä kausia tylsiksi. Minä olen tykännyt niistä, vaikkei niissä ole semmoista vitsitykitystä niin älyttömästi. Jaksoissa on enemmän juonta. Minulle Simpsonit on muutakin kuin pelkkää huumoria. Tarina ja hahmot ovat myös tärkeitä."

Jouni peilaa sarjan tasoa selvästi nimenomaan Homerin edesottamuksiin. Hahmon ääninäyttelijä Dan Castellaneta on loistava hommassaan, mutta hervottomasta äänestäkään ei loppupeleissä ole juurikaan iloa, jos käsikirjoitus tökkii.

"Kun ollaan siellä table read -tilaisuudessa ja luetaan skriptiä ja se show alkaa, se on varmasti erittäin hauskaa. Mutta kun se voisi olla muutakin. Semmoista satiiria ja tietynlaista piikittelyä, mitä oli ennen, voisi olla enemmänkin."

"Mielestäni South Park on jotenkin varastanut sen roolin. Siinä on semmoista yhteiskuntakritiikkiä, mitä Simpsoneissa oli joskus. Nykyään South Parkissa on kaikista eniten osuvaa analyysia nyky-yhteiskunnasta."

Vaikka kritiikki Simpsoneita kohtaan tuntuu kovalta, Jouni tahtoo muistuttaa, että nauttii kaikesta huolimatta sarjan jokaisesta tuotantokaudesta eikä halua sälyttää pieniä pettymyksiä yksittäisten tekijöiden niskaan. Hän toteaa myös, että henkilökohtaiset mieltymykset muovautuvat usein senkin mukaan, milloin sarjaa on alkanut seurata - vanhalle fanille alkutaival on tietysti tärkeä, nuoremmat kenties kokevat tuoreemmat kaudet itselleen mieluisammiksi.

Entä sitten animaation tason vaikutus katselunautintoon? Alkukausien piirrosjälki on kohteliaasti ilmaistunakin huteraa, 2000-luvulla puolestaan huippuunsa kiillotettua.

"En ole ikinä ollut niin visuaalisesti suuntautunut. Ei se ole minua suuntaan tai toiseen hetkauttanut. Nautin uusien jaksojen komeasta piirrosjäljestä, mutta eka kausikin on omalla tavallaan herttainen, kun se on niin rosoinen. En hirveästi toivo mitään tietokone-efektejä, ne sopivat enemmän Futuraman tyyliin."

Faneja ja fanikrääsää

Simpsonit on kahden vuosikymmenenkin jälkeen valtavan suosittu ympäri maailman. Menestys on Jounin näkemyksen mukaan monen tekijän summa.

"Sarja on realistinen, ainakin alussa oli. Hahmot ovat uskottavia tiettyyn pisteeseen saakka. Käsikirjoitustiimi näkee hirveästi vaivaa käsikirjoitusten eteen, ja kaikki etenee käsikirjoituksen ehdoilla."

"Tietysti siinä animaatiossa on myös oma viehättävyytensä. Jos Frendit lähtee New Yorkista Floridaan, niiden pitää yleensä oikeasti lähteä, ellei ole oikein hienoa studiota, joka sekin maksaa. Simpsoneita voidaan piirtää miten vain. Voidaan pistää kaksisataa sivuhahmoa ilman, että pitää palkata kaksisataa näyttelijää. Koko se universumi antaa paljon enemmän mahdollisuuksia kuin normaalit tv-sarjat."

"Ydinjuttu on kuitenkin se, että on onnistuttu tekemään hauskoja vitsejä."

Yhteiskunnallisia, jopa vakavia asioita käsittelevä animaatio aiheutti vilkasta keskustelua 90-luvun alussa.

"Vaikka se oli piirretty, se ei ollut kuin Warner Brothers -piirretyt tai muut. Se oli semmoinen uusi tuulahdus: piirrossarja, joka kiinnosti aikuisiakin. 60-luvulla oli viimeksi Kiviset ja Soraset, joka oli aikuisiinkin vetoava sarja. Kaikki muut siinä välissä olivat lasten piirrettyjä."

Valtavaa fanilaumaa varten on tietysti olemassa myös hillitön määrä fanituotteita. Jouni mainitsee vaatimattomasti omistavansa ”vain” parin pienen lasivitriinin täydeltä erilaista keltaista oheiskrääsää aina Burger King -leluista keräilylautasiin. Harvinaisuuksiakin löytyy.

"Minulla on muutaman skriptin valokopio ja tämmöistä press kit -tyyppistä tavaraa. Videokasetilla on joitain erikoisjuttuja, niin kuin pari puolivalmista jaksoa. Toinen on luonnosanimaatio Homerpaloozasta, siinä on eri bändejä kuin lopullisessa versiossa, Courtney Love ja muita. Se on ihan hauska, kun se on niin erilainen kuin lopullinen versio. Homer’s Phobiasta minulla on telecine-versio, joka on pari minuuttia pidempi kuin tv-versio. Se on jo väriversio, josta puuttuvat äänitehosteet ja musiikit. Se on melkein valmis. Pieniä eroja on, muun muassa se, kun Homer kutsuu Johnia nimellä 'fag'. Sitä ei ole enää lopullisessa versiossa, vaan siinä se on 'queer'."

"Duff-tölkki on ihan hauska olla olemassa. Yksi australialainen fani lähetti sen aikoinaan. Luulin, että hän yrittää myydä sen, mutta hän halusikin vain lähettää. Monet lähettävät tavaraa ihan hyvää hyvyyttään."

Myös omat oppilaat tuntevat opettajansa sen verran hyvin, että osaavat koulun päättyessä keväällä antaa tälle Simpsonit-aiheisia lahjoja.

Skenen tukipilarit

Vaikka Simpsonit nauttii Suomessa melkoista kansansuosiota, ei maassamme ole julkaistu yhtään suomalaista Simpsonit-kirjaa ennen Jouni Paakkisen teosta - suomennettuja on toki alkanut tupsahdella markkinoille kiihtyvällä tahdilla.

"Olen tyytyväinen, että saadaan Suomeenkin tämmöinen epävirallinen kirja", Jouni myhäilee. Suomenkieliset nettisivut hän niputtaa kirjansa kanssa samaan härmäläisille Simpsonit-faneille suunnattuun arvokkaaseen kategoriaan. Puute koskee kotimaisia nettisivustojakin, ainakin erästä poikkeusta lukuun ottamatta...

"Simpsoneista on paljon tietoa netissä, englanniksi löytyy niin paljon kuin jaksaa lukea, mutta Suomessa nettisivuja on älyttömän vähän. Teillä on Simpsonit.org, joka on suosittukin, mutta kilpailua ei paljon ole. Olen ihmetellyt aina, että kun englanninkielisiä sivuja yhteen aikaan oli kasapäin, niin siihenkään aikaan ei Suomessa ollut kuin yksi, kaksi tai kolme sivua. Kun Futurama alkoi, oli paljon enemmän Futurama-sivuja kuin Simpsonit-sivuja."

"Hyvä, että edes joku viitsii tehdä suomenkielisiäkin sivuja", Jouni kiittelee. "Jatkakaa samaan malliin vain, saadaan täällä Suomessakin pidettyä kenttä elossa."

Katso myös

Teksti: Mikko, kuvat: Mikko (henkilökuva) ja Atena kustannus (kansikuva). Julkaistu Simpsonit.orgissa 1.9.2008.





Arkku.net

Simpsonit tällä viikolla

Ma:
20:30
Ti:
20:30
Ke:
20:30
To:
20:30
Pe:
20:30
La:
 
Ei Simpsoneita.
Su:
11:00
11:30
12:00
12:30
13:00